ASUMISOPAS

Asumisopas on taloyhtiön asukkaille suunnattu perusohjeistus siitä mitä kaikkea asumisessa tulee ottaa huomioon. Asumista ei Suomessa opeteta erityisesti missään, joten jokainen asukas joutuu selviytymään omin avuin ja opein. Tämän asumisoppaan tavoitteena on tuoda perusasiat taloyhtiössä asumisesta kaikkien asukkaiden käytettäväksi. Taloyhtiössä asumisessa kaikkien asukkaiden toiminta vaikuttaa muiden asukkaiden elämään. Asuminen taloyhtiössä edellyttää muiden ihmisten huomioon ottamista sekä selkeitä ja myös yleisesti hyväksyttäviä pelisääntöjä. Asumisoppaan yhtenä pyrkimyksenä on saada oikeaa tietoa asukkaille käytettäväksi, jotta turhia kiistatilanteita ja erimielisyyksiä ei taloyhtiössä syntyisi. Asumisopas tarjoaa tietoa asumiseen liittyvistä arkisista asioista sekä asumisviihtyisyyttä parantavista seikoista. Asumisterveys ja asumisturvallisuus ovat olennaisia asumisen viihtyisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Käytännölliset ohjeet niin muuttamiseen, muutostöihin kuin vastuukysymyksiinkin löytyvät Asumisoppaan sivuilta.

Asunnon hoito

Asunnon tulee olla asukkaalle turvallinen ja terveellinen paikka. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan on hoidettava huoneistoa huolellisesti ja suoritettava kunnossapitotyönsä vahinkoa aiheuttamatta. Tämä ns. huolenpitovelvoite tarkoittaa mm. sitä, että osakkaan on käytettävä lämmitystä ja ilmanvaihtoa normaalisti, vältettävä veden tarpeetonta käyttöä sekä seurattava myös tyhjillään olevan asunnon kuntoa.

Oman asumisen viihtyisyyden ja mukavuuden ylläpitäminen vaatii asukkaan itsensä säännöllisiä toimenpiteitä. Taloyhtiö voi opastaa ja tarvittaessa muistuttaa asukkaita asuinhuoneiston huolellisesta hoidosta. Asunto tulee siivota säännöllisesti, jotta sisällä hengitettävä ilma pysyy terveellisenä eivätkä haitalliset pieneliöt lisäänny asunnossa. Perusteellisempi puhdistus on asunnossa tarpeen kahdesti vuodessa. Kotieläimet voivat mahdollisesti aiheuttaa lisääntynyttä siivoustarvetta.

Ilmanvaihtoventtiilit tulee asukkaan puhdistaa kahdesti vuodessa. Poistoilmaventtiilit ovat asunnossa lähellä katonrajaa tai katossa olevia aukkoja, joiden kautta ilma poistuu asunnosta. Jotta ilmanvaihto toimisi kunnolla ja asukkaiden hengittämä ilma pysyisi hyvänä, tulee poistoilmaventtiilit puhdistaa. Asunnosta poistuvan ilman tilalle tulee korvausilmaventtiilista tuloilmaa. Myös korvausilmaventtiilit on hyvä puhdistaa. Keittiön liesituulettimessa oleva rasvasuodatin on puhdistettava kuukausittain. Ruokaa valmistettaessa suodattimeen kertyy rasvaa, joka voi ylikuumentuessaan syttyä palamaan.

Pesu- ja märkätilojen lattiassa olevat lattiakaivot tulee puhdistaa kaksi kertaa vuodessa. Lattiakaivoon kertyy usein hiuksia ja muuta irtoavaa ainetta, joka tulee poistaa viemärin tukkeutumisen estämiseksi. Puhdistuksessa voi käyttää kumihanskoja, joilla on kätevä ottaa kertyneet ainekset pois lattiakaivosta. Pesualtaiden alla olevat hajulukot on syytä puhdistaa kuukausittain. Tällä varmistetaan se, että ne eivät tukkeudu ja että vesi pääsee viemäriin esteettömästi.

Märkätilojen silikonisaumoja sekä muovimattojen/-tapettien kuntoa on hyvä tarkkailla jatkuvasti, samoin kuin asunnon kuntoa ylipäätänsä. Ikkunoiden sekä mahdollisen terassi-/parvekeoven lukituksen ja saranoiden voitelu on tarpeen tehdä kahdesti vuodessa. Näin saranat ja lukot pysyvät kunnossa ja kestävät kauemmin moiteettomasti toimivina. Viemärinavausainetta on syytä varata kotiin tilapäisten tukosten avaamiseksi ja hajulukkojen puhdistamiseksi. Ainetta saa yleensä kaikista lähikaupoistakin. Ellei mahdollinen tukos avaudu kotikonstein asukkaan omilla toimenpiteillä, on syytä ottaa yhteys huoltoyhtiöön tai talonmieheen.

Sähkölaitteiden kanssa on aina syytä varovaisuuteen, sillä viallinen tai väärin kytketty sähkölaite saattaa pahimmassa tapauksessa olla hengenvaarallinen. Myös lapsia tulee neuvoa sähkölaitteiden käytössä tapaturmien ehkäisemiseksi. Sähköasennukset ja -korjaukset tulee aina jättää ammattilaisten tehtäväksi. Pienet sähkötyöt kuten lampun ja sulakkeen vaihdot voi asukas tehdä itse. Asukas voi huoletta asentaa valaisimen ns. sokeripalaan ja vaihtaa sokerinpalan tilalle valaisinpistokkeen. Myös jännitteettömän pistorasian tai kytkimen peitelevyn voi irrottaa remonttityön ajaksi, tällöin tulee muistaa poistaa sulake asennuksen ajaksi.

Uuteen asuntoon

Ennen muuttoa on syytä tarkistaa, että asunto on siinä kunnossa kuin on sovittu. Yhtiössä noudatettavista käytännön järjestelyistä saa parhaiten tietoa edelliseltä omistajalta, mutta jos hän ei ole asunut yhtiössä, on syytä kääntyä isännöitsijän puoleen. Isännöitsijän yhteystiedot selviävät isännöitsijäntodistuksesta, joka on liitetty kauppakirjaan ja joka on esitetty ostajalle jo ennen ostopäätöksen tekoa. Isännöitsijäntodistuksesta selviää myös perustiedot taloyhtiöstä. Ainakin seuraavat asiat on syytä selvittää ennen muuttoa: Miten kiinteistönhuolto on taloyhtiössä järjestetty eli hoitaako tehtävät huoltoyhtiö, oma talonmies vai osakkaat itse sovittujen vuorojen mukaisesti? Ovatko asukkaat sopineet joistakin tehtävistä, joita hoidetaan talkootyönä? Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi liputus, lumenauraus ja yleisten alueiden ruohonleikkuu. Miten taloyhtiön jätehuolto on hoidettu. Kuinka usein jäteastiat tyhjennetään ja millaisia jätteitä taloyhtiön astioihin saa laittaa? Missä ja montako pysäköintipaikkaa taloyhtiöllä on ja millainen on niiden varausjärjestelmä? Onko taloyhtiössä pesutupa tai talosauna? Miten ja millaisia sauna- ja pesutupavuoroja voi varata? Uusi asukas tekee usein remonttia huoneistossa ennen muuttoa. Pintaremontti, kuten maalaus ja tapetointi, on mahdollista toteuttaa omin päätöksin. Jos huoneistossa tehdään rakennemuutoksia, tulee selvittää muutoksen vaatimat lupa-asiat. Asunto-osakeyhtiölaissa on oma lukunsa, joka koskee osakkeenomistajan muutostöitä (AOYL 5. luku). Taloyhtiön luvan lisäksi tarvitaan isommissa muutostöissä rakennus- tai toimenpidelupa, joiden hakijana toimii taloyhtiö ja joista päättävät kunnan rakennusvalvonnasta vastaavat. Osakkaalla on muutostyöoikeus ainoastaan hallitsemissaan tiloissa. Osakkaan on esim. ennen kylpyhuoneremonttia ilmoitettava kirjallisesti taloyhtiölle hyvissä ajoin aikomistaan muutoksista. Vastuunjako taloyhtiön ja osakkaan kesken tulee myös selvittää etukäteen, sillä taloyhtiö on saattanut tehdä kylpyhuoneiden ja muidenkin rakenteiden korjaus- ja kunnossapitovastuista Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukosta poikkeavia päätöksiä. Varsinkin, jos kosteita tiloja aletaan remontoida, tulee etukäteen selvittää, minkälaista korjaustapaa taloyhtiö edellyttää. Virallisen muuttoilmoituksen tekemisen lisäksi uuden osakkaan on ilmoitettava asuntokaupasta taloyhtiölle, yleensä isännöitsijälle tai isännöitsijätoimistoon, jotta uusi osakas voidaan merkitä taloyhtiön osakeluetteloon. Osakkaan on tätä varten toimitettava ja taloyhtiöllä on oikeus saada luotettava selvitys, kuinka osakkeet ovat osakkaalle siirtyneet. Esim. asuntokaupan jälkeen uuden osakkaan tulisi esittää kauppakirja, varainsiirtoverolaskelma ja osakekirja.

Muuttoilmoitus

Muuttoilmoitus on tehtävä maistraatille viikon kuluessa muutosta. Muuttoilmoitus on tehtävä myös tilapäisestä asumisesta, joka kestää yli kolme kuukautta. Ulkomailla tapahtuva muutto sekä Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen tapahtuvat muutot on ilmoitettava maistraatille kirjallisesti tai sähköisesti. Muuttoilmoituksen voi tehdä internetin kautta verkkopankkitunnuksilla tai postin verkkopalvelutunnuksilla osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Muuttoilmoituksen voi tehdä myös soittamalla muuttoilmoituspuhelimeen 0295 535 535. Lisäksi posteista on saatavissa kaavakkeita, joilla muuttoilmoituksen voi tehdä. Muuttoilmoituksen perusteella menee tieto muutosta yhdellä kertaa sekä maistraattien ylläpitämään valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään että Postiin. Väestötietojärjestelmästä uudet osoitetiedot välitetään automaattisesti viranomaisille, kuten KELAan, ajoneuvohallintoon ja verohallintoon, sekä lisäksi monille eläkelaitoksille, pankeille, vakuutusyhtiöille, järjestöille, lehtitaloille ja yrityksille. Virallisen ilmoituksen lisäksi tulee muutosta ilmoittaa taloyhtiön kiinteistönhuoltoyritykselle tai talonmiehelle. Näin oikeat nimet saadaan muutettua taloyhtiön asukastietoihin ja esim. oviin tai porraskäytävien ilmoitustauluille.

Kodin turvallisuus

Jokaisessa asunnossa tulee olla oma kotivakuutus asukkaan omaisuuden, kodin ja henkilökohtaisten esineiden turvaamiseksi. Kotivakuutuksia on erilaisia riippuen mm. vakuutuksen kattavuudesta ja omavastuun osuudesta. Vakuutusyhtiöstä saa tarkempia tietoja tarjolla olevista kotivakuutuksista ja asukas voi neuvotella itselleen sopivimman kotivakuutuksen. Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa vain kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Kiinteistövakuutus ei korvaa irtaimelle yksityisomaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Kotivakuutuksen vastuuvakuutus voi olla suureksi hyödyksi, jos asukas omalla toiminnallaan aiheuttaa esim. vesivahingon tai tulipalon. Lukitusturvallisuus on asukkaan omaisuuden turvan kannalta tärkeää. Kaikista asunnon avaimista tulee pitää hyvä huoli, eikä avaimiin kannata liittää nimi- eikä osoitetietoja. Jos avaimet katoavat, tulee ottaa yhteys taloyhtiön isännöitsijään tai isännöintiyritykseen. Kaikissa taloyhtiöissä ei ole yleisavaimia, joilla sisäänpääsy on mahdollista omien avainten kadottua. Paloturvallisuuteen tulee jokaisessa kodissa kiinnittää huomiota ja huolehtia palovaroittimien toimivuudesta, asianmukaisen sammutusvälineistön käsilläolosta sekä varautumisesta hätätilanteessa toimimiseen. Laki määrää, että jokaisessa asunnossa tulee olla yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden. Asukkaan vastuulla on huolehtia palovaroittimen asentamisesta sekä toimivuudesta. Yli kymmenen vuotta vanha palovaroitin on suositeltavaa vaihtaa uudempaan. Sammutuspeite ja pieni vaahtosammutin ovat hyviä välineitä kotona syttyvän tulipalon sammuttamisessa. Kodin sähkölaitteista kannattaa paloturvallisuuden kannalta huomioida etenkin televisiot, sähkökiuas, valaisimet, kylmälaitteet, liesi ja uuni, mikroaaltouuni ja lämmittimet. Laitteiden turvallinen käyttö edellyttää, että noudatat käyttöohjeita, seuraat laitteen kuntoa sekä toimitat epänormaalisti käyttäytyvän laitteen huoltoon ennen kuin se vioittuu kohtalokkaasti. Järjestyssäännöt kieltävät herkästi syttyvien aineiden säilyttämisen asunnossasi tai asuntoon kuuluvassa irtaimistovarastossa. Myös lastenvaunujen ja polkupyörien säilyttäminen varastotilojen käytävillä ja rappukäytävän portaiden alla on paloturvallisuussyistä kielletty. Yleisimpiä kodin tapaturmia ovat kaatumiset ja liukastumiset. Asuntoon voi tarvittaessa asentaa tukikahvoja ja tehdä esteetöntä liikkumista edistäviä muutoksia mm. kynnysten osalta. Sauna- ja pesutilojen lattioille sekä kylpyammeen pohjalle voi hankkia kunnolliset liukastumisesteet ja asentaa suihkuistuimen sekä korotetun wc-istuimen helpottamaan vanhusten kotona asumista. Lasten ja lemmikkien putoamisonnettomuuksia voit ehkäistä käyttämällä ikkunoiden turvasalpoja ja pitämällä parvekkeen oven suljettuna. Lasten palovammoja voi estää varmistamalla, että uunissa on lapsilukko sekä kaatumissuoja ja lieden etuosassa lapsisuoja. Lisäksi myrkylliset aineet ja lääkkeet tulee pitää poissa lasten ulottuvilta myrkytysonnettomuuksien välttämiseksi.

Järjestyshäiriöiden poistaminen

Toisten asukkaiden huomioiminen sekä heidän normaalin elämisen äänten salliminen kuuluu taloyhtiössä hyviin tapoihin. Naapurisovun kannalta on tärkeää muistaa, että yhteisöasuminen taloyhtiössä on erilaista kuin omakotitalossa asuminen. Normaalista arkielämästä ja toiminnasta aiheutuu aina ääntä, joka kuuluu naapurihuoneistoihin. Harva asukas tahallaan meluaa ja kolistelee vain naapureita kiusatakseen. Poikkeustapauksissa, kuten isompia juhlia kotona järjestettäessä, on asiallista ilmoittaa naapureille asiasta hyvissä ajoin esim. rappukäytävään laitetulla ilmoituksella. Yörauhaa häiritsevää elämää tai muita järjestyshäiriöitä varten on taloyhtiössä järjestyssäännöt. Jos yöllä aiheutuu kovaa meteliä tai häirintää, niin siitä voi ilmoittaa suoraan poliisille ja pyytää virkavaltaa paikalle rauhoittamaan menoa. Naapurin häiritessä yörauhaa lievemmin, on parasta ensin ystävällisesi huomauttaa asiasta suoraan naapuria. Parasta olisi, että häiriöiden osalta päästäisiin sopuun suoraan asukkaiden kesken. Jos keskustelu ei auta, keskusteluun ei ole mahdollisuutta tai häiriö on jatkuvaa, tulee asiasta ilmoitaa kirjallisesti isännöitsijälle. Kirjeestä tulee selvitä häiriön luonne, ajankohta ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Isännöitsijä voi lähettää häiriön aiheuttajalle kirjallisen huomautuksen. Mikäli häiriöt jatkuvat, tee uusi kirjallinen ilmoitus asiasta isännöitsijälle. Eduksi häiriöiden poistamisessa on, jos useampi asukas voi todistaa häiriöiden olemassaolon. Taloyhtiön hallitus voi antaa tutkinnan ja harkinnan jälkeen kirjallisen varoituksen. Hallituksen antaman varoituksen jälkeen asia voidaan viedä yhtiökokouksen käsiteltäväksi huoneiston hallintaanottamiseksi osakkaalta, jonka huoneistossa häiritsevää elämää vietetään.

Asunnon kunnossapitovastuu

Rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jakautuu asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajan ja taloyhtiön kesken. Tästä on voitu määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä, joten kannattaa aina ensin tutustua yhtiöjärjestyksen sisältöön. Kunnossapitovastuu selviää yleensä nopeimmin ja luotettavimmin vastuunjakotaulukon avulla, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole muuta määrätty. Osakkaalla ilmoitusvelvollisuus Osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu taloyhtiölle. Mikäli osakas laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden, voi hän joutua vastuuseen pahentuneista vaurioista. Osakkaan tulee myös ilmoittaa huoneistossa tehtävistä remonteista taloyhtiölle, mikäli se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkaan osakehuoneiston käyttämiseen. Taloyhtiön yhteystiedot -sivulta selviää kenelle ilmoitus on kulloinkin tehtävä.

Sisäilman laatu ja oikea lämpötila

Huonelämpötila on parhaimmillaan 20-22º C. Liian korkea yli 23 asteen lämpötila ei ole ihmisen terveydelle hyväksi ja lisäksi se lisää energiankulutusta ja aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta asuntoon. Alle +18º C lämpötiloissa ilman suhteellinen kosteus voi kasvaa niin suureksi, että rakenteisiin alkaa pesiytyä sieniä ja muita mikro-organismeja. Sopiva ja terveellisin huoneilman kosteus on 30-40 %. Liiallinen huoneilman kosteus aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteiden pinnalle ja lisää mikrobien kasvua.

Asuntojen lämpötilaan vaikuttaa huoneistoissa olevien patteeriventtiilien säätäminen sekä etenkin taloyhtiön koko patteriverkoston perussäätöjen kunnossapito. Mikäli huonelämpötilat eri asunnoissa vaihtelevat enemmän kuin +/- 2 astetta, on syytä suorittaa patteriverkoston perussäätö. Kun patteriverkosto on perussäädetty, on hyvä taso huonelämpötilan vaihteluille +/- 1 oC eli huonelämpötilat ovat kahden asteen sisällä. Välttävällä taso on silloin, kun huonelämpötilat poikkeavat +/- 1,5 oC eli huonelämpötilat ovat kolmen asteen sisällä.

Asumisterveysohje

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Asumisterveysohjeen, jonka noudattamista valvovat kuntien terveystarkastajat tai joissain kunnissa ympäristötarkastajat. Asumisterveysohjessa on määritelty hyväksi asuntojen sisälämpötilaksi 21 astetta. Terveydellinen haitta aiheutuu ohjeen mukaan, jos huonelämpötila laskee alle 18 asteen. Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 asteen, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää 23-24 astetta.

Sisäilmayhdistys

Sisäilmayhdistyksen suositus huonelämpötilaksi on 20-22 astetta. Liian korkea huonelämpötila aiheuttaa kuivuuden tunnetta, väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, atoopikoille hengitysoireita ja ihosairauksista kärsiville oireita. Liian korkean lämpötilan on havaittu joissain tapauksissa kiihdyttävän kaasumaisten epäpuhtauksien vapautumista rakenteista ja huonekaluista. Sisäilmayhdistyksen mukaan liian matala huonelämpötila alentaa asumisviihtyvyyttä ja pitkäaikainen oleskelu saattaa aiheuttaa terveyshaitan. Alhaiset pintalämpötilat keräävät kosteutta, joista saattaa aiheutua kosteus- ja homevaurioita. Myös lattian alhainen pintalämpötila on pienille lapsille haitallinen.

Mistä ja miten huonelämpötila mitataan?

Huonelämpötila voidaan mitata mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä 1,1 metrin korkeudelta. Oleskeluvyöhyke on huoneen osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on vähintään 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista. Tavanomaisia mittauspaikkoja on olohuoneen sohvapöytä, makuuhuoneessa sängyn päältä ja keittiössä pöydältä. Mittaus tulee tehdä vain mittarilla, joka on lämpötilan näytön osalta tarkistettu.

Ilmanvaihdon toimivuus varmistettava

Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnosta sisäilmaa pilaavia epäpuhtauksia ja samalla huolehtia riittävästä puhtaasta korvausilman tulosta asuntoon. Ilmastoinnin tehtävänä on lisäksi poistaa ylimääräinen lämpö ja kosteus. Asunnon sisäilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihtuvuus tulee olla kunnossa kaikissa huoneissa, mutta erityisesti oleskelu- ja makuuhuoneissa sekä tiloissa, joissa käytetään runsaasti vettä. Ilmanvaihdon lisääminen vähimmäisohjearvoja suuremmaksi on tarpeen, jos asunnossa esiintyy ylimääräistä lämpöä, kosteutta tai kohonneita määriä epäpuhtauksia. Tällaisia tilanteita voivat olla mm. huoneistossa tehtävät korjaustoimenpiteet, runsas pyykinpesu, saunominen, suihkussa käyminen, ruuanlaitto sekä tupakointi. Asunnon ilmanvaihtojärjestelmänä voi olla joko painovoimainen tai koneellinen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman väliseen lämpötilaeroon sekä tuulen vaikutukseen. Painovoimaiselle järjestelmälle ovat tyypillisiä pienet ilmavirrat ja paine-erot, jotka lisäksi vaihtelevat sääolosuhteista ja tuuletuksesta riippuen. Kovalla pakkasella ja tuulella ilmanvaihto on tehokasta, mutta lämpimällä ja tyynellä säällä ilmanvaihto toimii huonosti. Koneellinen poisto voi olla ohjattavissa huoneistokohtaisesti, mutta yleensä se ohjataan keskitetysti katolla sijaitsevan poistoilmakoneen kautta. Koneellisen ilmanvaihdon erottaa poistoventtiilin muodosta, joka on kartiomainen. Näitä poistoilmaventtiilejä ei saa pyörittää, koska se sekoittaa niiden säädöt. Poistoilmaventtiilit on säädetty siten, että jokaisen poistoventtiilin kautta lähtee riittävä ilmamäärä. Venttiilit tulee puhdistaa paikoillaan tai irrottamalla koko venttiili lmanvaihtokavavasta. Asuntoon tulevan korvausilman – joka tulee sisälle asuntoon sieltä poistuvan ilman tilalle – on tarkoitus kiertää oleskelutiloissa ja poistua poistoilmaventtiileistä. Huoneilman pysyminen hyvänä edellyttää, että asuntoon saadaan tuloilmaa eli korvausilmaa jatkuvasti. Tuloilma-aukot tulee pitää toiminnassa, eikä niitä saa tukkia! Esimerkiksi kylpyhuoneen ilmanvaihtoon voi vaikuttaa heikentävästi kynnyksen korottaminen. Mikäli ilmanvaihdosta johtuen tai muutoin asunnossa ilmenee vetoisuutta, tulee asiaan hakea ratkaisu muulla tavoin kuin korvausilmaventtiilien tukkimisella. Lain mukaan osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti, mikä tarkoittaa mm. sitä, että osakkaan täytyy käyttää ilmanvaihtoa normaalilla tavalla.

Pesukone vaatii valvontaa

Talojen vesivahingoista lähes 20 prosenttia aiheutuu astian- ja pyykinpesukoneista sekä lämminvesivaraajista. Varsinkin astian- ja pyykinpesukoneiden vahingot olisivat helposti estettävissä kytkemällä ne oikein ja käyttämällä niitä huolellisesti. Yleisimpiä vesivahingon aiheuttajia ovat täyttöletkun liittimen löystyminen ja poistoletkun murtuma. Kytkentäletkujen vuoto pysyy helposti huomaamattomana ja paljastuu vasta kosteusvaurioiden perusteella. Uusissa pesukoneissa on tulvasuoja, mutta se ei estä vuotoa täyttöletkusta. Pesukonetta ei saa jättää käyntiin valvomatta. Pesukone on liitettävä vesijohtoverkostoon omalla hanalla sekä hyväksytyllä paineenkestävällä täyttöletkulla. Pesukoneen hana tulee sijoitettaa näkyvälle paikalle, jolloin sen muistaa helpommin sulkea jokaisen käyttökerran jälkeen. Täyttöletkun sulkuventtiili tulee asentaa helposti käytettävään paikkaan esimerkiksi pesupöydän pintaan. Venttiilin sulkeminen käytön jälkeen tekee täyttöletkun paineettomaksi ja estää siten vesivahinkojen synnyn. Pesukoneen poistoletku on asennettava kiinteästi asennusohjeen mukaisesti siten, että koneeseen ei tapahdu takaisinvirtausta. Poistoletkun kunto ja tiiviys tulee tarkastaa määräajoin, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Astian- ja pyykinpesukoneiden vuotovahinkoja voi torjua uusimalla täyttö- ja poistoletkut 5-10 vuoden välein. Vesitiivis lattia pesukoneen alla helpottaa vuotojen havaitsemista ajoissa. Kotivakuutuksella ja etenkin sen kattavuudella voi olla suuri merkitys, mikäli pesukoneen vuoto aiheuttaa vesivahinkoja. Astian- ja pyykinpesukoneen asentamisesta on ilmoitettava taloyhtiölle kirjallisesti, mikäli pesukoneen liitännät eivät ole valmiina.